Agenda 2030
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät mahdollisuudet hyvään elämään. Tätä tehdään niin yksilöiden kuin päättäjien toimesta koko maailmassa. Taustalla on huoli maapallon jaksamisesta ja eriarvoisuudesta.Tätä varten vuonna 2015 YK:ssa on sovittu globaali toimintaohjelma nimeltä Agenda 2030.
Se sisältää 17 tavoitetta, jotka tulisi täyttyä joka maassa vuoteen 2030 mennessä:
- Ei köyhyyttä
- Ei nälkää
- Terveyttä ja hyvinvointia
- Hyvä koulutus
- Sukupuolten tasa-arvo
- Puhdas vesi ja sanitaatio
- Edullista ja puhdasta energiaa
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Eriarvoisuuden vähentäminen
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Vastuullista kuluttamista
- Ilmastotekoja
- Vedenalainen elämä
- Maanpäällinen elämä
- Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
- Yhteistyö ja kumppanuus
- Maailmassa on edelleen sukupuolista eri arvoisuutta.
- Köyhyys ja koulutuksen puute ovat edelleen globaaleja ongelmia.
- Kestävä kehitys vaatii kansainvälistä yhteistyötä onnistuakseen.
- Kestävä talous helpottaa nykyisyyttä parantaa palveluja ja tulevaisuudessa siitä on suuri apu mm. väestön ikääntyessä.
- Yksilön, yritysten ja valtioiden tulee ymmärtää oman toimintansa vaikutukset ja pyrkiä kehittymään tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisella on suuri merkitys kestävän kehityksen toteuttamisessa.
- Eri linjaukset vaikuttavat myös yksilön toimintaan ja näin ollen myös yksilön vastuu on suuri.
- Tulevaisuuden kannalta tavoitteiden saavuttamisella on merkittävä vaikutus koko maailman laajuisesti.
- Yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
- Edullisen ja puhtaan energian tuottamisen kehittäminen.
Elinkaariajattelu: Tuotteen koko elinkaaren ympäristökuormitus otetaan huomioon pelkkien ympäristö- ja terveysvaikutusten sijaan. Tämä tarkoittaa siis valmistus, kuljetus ja jälki päästöjä ja ympäristökuormitusta.
Kiertotalous: Järjestelmä, jonka tavoite on pitää materiaalit ja tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään niin että niiden arvo säilyy samana. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän jätettä ja ympäristökuormitus pienenee.
Hiilijalanjälki: Tarkoittaa ilmastokuormaa jonka jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnan seurauksena syntyy. Tämä tarkoittaa siis kasvihuonekaasuja joita syntyy koko tuotteen, palvelun tai toiminnan koko elinkaaren aikana.
Minulle tärkeimmät asiat Agenda 2030 listalta ovat:
- Hyvä koulutus koska se mahdollistaa lähes tulkoon kaikki muut asiat. Niin töissä, kotona kuin vapaa-ajallakin tämä näkyy osaamisena, taitona ja tietona.
- Terveys ja hyvinvointi koska kuten koulutuskin ilman sitä mikään ei toimisi kunnolla.
- Ei köyhyyttä. Köyhässä yhteiskunnassa moni muukin asia on pielessä. Hyvin voiva kansa on hyvin voiva valtio/maailma. Köyhyys lisää eriarvoisuutta. Jokainen voi auttaa helpottamaan heikoimpien asemaa hyväntekeväisyydellä niin yksilö kuin yritys tasolla.
- Eriarvoisuuden vähentäminen. Kaikilla pitää olla lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet hyvään ja terveeseen elämään joka suhteessa. Kotona ja töissä tämä näkyy siinä että kaikki ovat samanarvoisia.
- Maanpäällinen elämä. Jos maailma voi huonosti, kaikki elollinen voi huonosti. Kotona ja töissä tähän pyritään vaikuttamaan mm. kierrätyksen ja ekologisesti kestävämpien valintojen osalta.
- Puhdas vesi. Samat syyt kuin edellisessä.
- Ei nälkää. Tähän aika samat syyt kuin köyhyydessä. Töissä tähän autetaan hyväntekeväisyyteen lahjoitettavilla elintarvikkeilla.
Elämäntapa testin tulokset:
Meillä kotona on aina ollut ihan omasta lapsuuden kodista asti selvää, että ruokaa eikä mitään käyttökelpoista heitetä roskiin. Vanhat vaatteet, lelut, astiat, kalusteet ym. on aina viety kierrätykseen tai annettu eteenpäin. Kotona on myös aina lajiteltu roskat ja itse olen aina tykännyt kulkea pyörällä tai kävellen paikasta toiseen aina kun mahdollista. Testi siis tuki omia arvojani.
Näillä keinoilla voin vaikuttaa itse kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen:
- Kierrättää kotitalous jätteet oikein.
- Vähentää sähkön ja veden kulutusta mm. sammuttamalla kaikki sähkölaitteet käytön jälkeen.
- Antaa, myydä tai uusiokäyttää ylimääräistä tavaraa.
- Ympäristöystävällisten kemikaalien käyttö.
- Opiskelu.
- Omasta terveydestä huolehtiminen.
- Kulkeminen jalan tai pyörällä aina kun mahdollista.
- Kotimaisen ja lähellä tuotetun ruuan suosiminen.
- Kaikkien tasapuolinen kohtelu.
- Biohajoavin pakkausmateriaalien suosiminen.
- Eettisesti ja ekologisesti tuotteiden suosiminen.
- Kanssa ihmisten kunnioittaminen iästä, sukupuolesta, ihon väristä, seksuaalisesta suuntautumisesta ym. riippumatta.
- Yhteiskunnallisista ja yhteisöllisistä asioista välittäminen.
- Huolehtia ympäristön siisteydessä: ei roskia tai vaarallisia aineita luontoon.
Ympäristömerkit:
Pohjoismainen Joutsenmerkki: Eri tuoteryhmille on laadittu kriteerejä, joissa otetaan huomioon luonnonvarojen ja energian kulutus, haitalliset päästöt, melu, haju, jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön. Merkin myöntämiskriteerit uusitaan noin kolmen vuoden välein, eli tuotteiden on kehityttävä vastaamaan uusia kriteereitä.
Euroopan ympäristömerkki, Kukkamerkki: Euroopan ympäristömerkki on samankaltainen ympäristömerkki kuin Joutsenmerkki. Se perustuu ympäristövaikutuksiin, joita tuotteesta aiheutuu sen koko elinkaaren aikana. Ympäristömerkki myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät ennalta laaditut ympäristön kuormitusta koskevat vaatimukset.
Luomu -valvottua tuotantoa -merkki: Noudattaa EU:n
asetuksen luomuehtoja ja osoittaa että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. Merkin myöntää Elintarviketurvallisuusvirasto.
EU:n luomumerkki: Merkin käyttö edellyttää, että vähintään 95 % tuotteen sisältämistä raaka-aineista on tuotettu EU:n luomuviljelysäädöksiä noudattaen.
Energiamerkki: Energiamerkki kertoo laitteen energiankulutuksen ja suorituskyvyn. Se on pakollinen mm. pyykinpesukoneissa ja astianpesukoneissa. Merkinnän tavoitteena on ohjata kulutusta vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin.
TCO: Kansainvälinen kestävän kehityksen sertifikaatti IT-tuotteille.
Reilun kaupan merkki: Tavoitteena on taata kehitysmaiden viljelijöille ja työläisille kohtuullinen korvaus työstään. Järjestelmä vaatii tuottajilta sitoutumista ympäristömääräyksiin ja ihmisoikeussopimuksiin.